Ace Combat on japanilaisen Namco-pelitalon PlayStation, PlayStation 2 ja Xbox 360 pelikonsoleita varten kehittämä ja tuottama ilmataistelupelisarja. Vaikka peleissä pelaaja ohjastaa hävittäjälentokonetta, sarjan pelit eivät kuitenkaan ole varsinaisia lentosimulaattoreita.
Historia[]
Ensimmäinen Ace Combat -sarjan peli ilmestyi PlayStationille vuonna 1995. Peliä markkinoitiin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa nimellä Air Combat, ja se oli yksi PlayStationin Platinum range -sarjan kuudesta alkuperäisestä pelistä. On mainittavaa, että Namco oli aikaisemmin, vuonna 1992, julkaisut kolikkopelin nimeltä Air Combat.
Ace Combat sai suurta suosiota pelaajien keskuudesta, joten vuonna 1997 sille julkaistiin jatko-osa nimeltä Ace Combat 2. Peli sisälsi paitsi tarkemman grafiikan joukon myös uusia ominaisuuksia, kuten tehtävien opastuksen, salaisia karttoja, mahdollisuuden ostaa uusia lentokoneita sekä kolme erilaista loppuratkaisua. Ace Combat 2:sta tuli nopeasti eräs PlayStationin historian suositummista peleistä.
Pelaaminen
Ace Combat -peleissä pelaaja omaksuu nimettömän lentäjäalokkaan rooliin. Pelin aikana lentäjä saa mainetta ja lopulta hänestä muotoutuu milteipä legendaarinen sotasankari. Pelit eivät ole lentosimulaattoreita vaan pikemminkin arcade-tyylistä räiskintää. Pelit eivät ole erityisen realistisia; esimerkiksi jälkipoltinta voi käyttää rajattomasti ja eräät lentokoneet kykenevät kantamaan jopa sataa ohjusta. Peleissä kuitenkin esiintyy joukko kuuluisia, tarkkaan mallinnettuja nykyajan lentokoneita, kuten F-16 Fighting Falcon, F-22 Raptor, MiG-29 Fulcrum ja YF-23 Black Widow II. Peleissä kuitenkin myös esiintyy muutamia puhtaaseen mielikuvitukseen pohjautuvia "superlentokoneita", kuten XFA-27 ja X-02 Wyvern.
Vaikka Ace Combat -pelit sijoittuvatkin Maapallolle, sarjan maailmankartta on hyvin erilaisen näköinen kuin oikeassa maailmassa; esimerkiksi mantereet muistuttavat vain etäisesti "oikeita" esikuviaan. Peleissä esiintyvät valtiot ovat kokonaan fiktiivisiä, mutta ne pohjautuvat oikeisiin valtioihin; esimerkiksi Osea pohjautuu Yhdysvaltoihin, ja sen kilpailija Yuktobania muistuttaa Neuvostoliittoa. Osean ja Yuktobanian välinen kilpailu ja asevarustelu on saanut vaikutteita kylmästä sodasta. Pelin juonikuvaukset sisältävätkin paljon viittauksia reaalimaailman sotiin ja taisteluihin, kuten Ace Combat 5: The Unsung Warin Dresdenen kaupungin pommitus, joka on suora viittaus toisen maailmansodan aikaiseen Dresdenin pommitukseen.
Sarja on saanut huomiota sillä, että sen musiikki on erityisen huolellisesti. Kahden ensimmäisen Ace Combat -pelin musiikkiraita koostui rockista, mutta kolmannessa musiikkityyli vaihtui teknoon. Kolme seuraavaa peliä käyttivät mahtipontista orkesterimusiikkia, johon oli käytetty muiden muassa Varsovan sinfoniaorkesteria sekä vanhaa kirkkomusiikkia. Ace Combat X: Skies of Deceptionissa musiikkityyli on palannut takaisin teknoon. Kolmas ja samalla viimeinen PlayStationille julkaistu Ace Combat-peli oli Ace Combat 3: Electrosphere vuodelta 1999. Muista sarjan peleistä Ace Combat 3: Electrosphere sijoittui kaukaiseen tulevaisuuteen ja sisälsi suuren joukon kuvitteellisia, futuristisen näköisiä lentokoneita. Tämän vuoksi peli kohtasi ankaraa kritiikkiä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa kahden aikaisempien pelien faneilta, joskin Japanissa peli oli paljon suositumpi. Pelin japanilainen versio sisälsi hyvin tapahtumarikkaan tarinan, anime-tyylisiä välivideoita, useita loppuratkaisuja sekä 52 tehtävää, mutta länsimaissa julkaisussa versiossa oli ainoastaan 36 tehtävää ja paljon suoraviivaisempi juoni.
PlayStation 2:n ensimmäinen Ace Combat -peli oli Ace Combat 04: Shattered Skies, joka julkaistiin Euroopassa nimellä Ace Combat: Distant Thunder. PlayStation 2:n suuremmat tehot mahdollistivat entistä yksityiskohtaisemman ja kauniimman grafiikan, jota lukuisat pelikriitikot ylistivät. Peli sai myös hyviä arvosanoja pelimekaniikkansa ja tarinansa ansiosta. Myös seuraava Ace Combat -peli, Ace Combat 5: The Unsung War, sai kriitikoilta hyviä arvosanoja. Peli julkaistiin Euroopassa nimellä Ace Combat: Squadron Leader. Useimpien sarjan fanien mielestä Ace Combat 5: The Unsung War sisälsi sarjan parhaimman ja syvällisimmän tarinan.
Vuonna 2006 sarjaa jatkoi Ace Combat Zero: The Belkan War, joka sijoittui aikaisempia pelejä varhaisempaan aikaan, ja sen vuoksi sisälsi vanhanaikaisempia toisen sukupolven hävittäjiä, kuten Saab 35 Drakenin. Samana vuonna PlayStation Portablelle julkaistiin Ace Combat X: Skies of Deception.