Sega Saturn on Segan 32-bittinen videopelikonsoli, joka julkaistiin 22. marraskuuta 1994 Japanissa ja toukokuussa 1995 Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä myyntipäivänä Japanissa laitetta myytiin 170 000 kappaletta.
Sega Saturn piti aikanaan toista sijaa konsolimarkkinoilla myydessään Japanissa paremmin kuin Nintendon Super Famicom ja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vuorostaan paremmin kuin Nintendon Super Nintendo Entertainment System eli SNES. Saturn kuitenkin kadotti jalansijaansa uusille tulokkaille, Sonyn PlayStationille ja Nintendon pelikasetteihin perustuvalle Nintendo 64:lle.
Japanilainen Saturn tuotiin kiireessä markkinoille, vain viikkoja ennen kilpailijaansa, Sonyn PlayStationia, mikä johti siihen, ettei koneelle ollut saatavissa kovinkaan monta peliä julkaisuhetkellä.
Saturn oli ensimmäinen internet-yhteyttä hyödyntänyt konsoli.
Tekniset tiedot[]
Saturn on periaatteessa tehokas laite, sillä siinä on kaksi keskussuoritinta ja jopa 6 omaan tehtäväänsä suunniteltua erikoispiiriä. Mutkikkuudesta johtuen siitä oli kuitenkin hyvin vaikeaa saada irti laitteen täyttä tehoa. Rinnakkaisuuteen perustuva laitteisto oli liian monimutkainen monille pelikehittäjille. Jopa Sonic Teamin Yuji Naka sanoi, että vain yksi sadasta ohjelmoijasta on tarpeeksi hyvä saadakseen kahden keskussuorittimen koko tehon irti Saturnista, useimpien pystyessä ylittämään yhden suorittimen tehon vain puolitoistakertaisesti. Asiaa vaikeutti sekin, että laitteelle ei ollut saatavilla kunnollista ohjelmistokehitysohjelmistoa. Tästä syystä monia Saturnin pelejä piti kirjoittaa assemblerillä, jotta koneesta saatiin irti tarvittavaa nopeutta. Välillä ohjelmoijat käyttivät vain toista keskussuoritinta välttääkseen Saturniin liittyviä ohjelmointihankaluuksia.
Saturnin teknisen mutkikkuuden on sanottu seuranneen siitä, että Saturnin oli alun perin tarkoitus tukea pääasiassa 2D-grafiikkaa. Vasta suunnittelun loppuvaiheessa Sega pyrki lisäämään tuen 3D-grafiikalle. Parhaimmillaan kaksi keskussuoritinta pystyivätkin varsin kelvollisiin 3D-temppuihin, mutta niiden ohjelmointi oli hankalaa. Kilpailija PlayStation oli suunniteltu alusta asti 3D-grafiikkaa varten ja osittain siksi voitti markkinakilpailussa Saturnin, josta tuli viimeinen ja tehokkain 2D-konsoli.
Suorittimet[]
- Kaksi Hitachin SuperH-2 7604 32-bittistä RISC-suoritinta @ 28,6 MHz (50 MIPS)
- SH-1 32-bittinen RISC-suoritin (CD-ROM-ohjain)
- VDP 1 32-bittinen grafiikkasuoritin
- VDP 2 32-bittinen grafiikkasuoritin
- Saturn Control Unit (SCU), sisälsi myös DSP:n – geometrian prosessointiin ja DMA-ohjain
- Motorolan 68EC000-äänisuoritin
- Yamahan FH1 DSP-suoritin, "Saturn Custom Sound Processor" (SCSP)
- Hitachin 4-bittinen MCU, "System Manager & Peripheral Control" (SMPC)
Muisti[]
- 1 megatavu (8 megabittiä) SDRAM-muistia
- 1 megatavu (8 megabittiä) DRAM-muistia
- 512 kilotavua (4 megabittiä) VDP1:n näyttömuistia
- 2x 256 kilotavua (2x 2 megabittiä) VDP1:n näyttöpuskurimuistia
- 512 kilotavua (4 megabittiä) VDP2:n näyttömuistia
- 4 kilotavua VDP2-piirillä olevaa värimuistia
- 512 kilotavua (4 megabittiä) äänimuistia
- 512 kilotavua (4 megabittiä) CD-ROM-puskurimuistia
- 32 kilotavua pysyvää muistia (pariston varmistusta varten)
- 512 kilotavun (4 megabittiä) BIOS ROM